Maanantaista sunnuntaihin

Kuljettuja kilometrejä noin 121.

Kuuntele neljännen viikon kooste kokonaan Unwind ­­– Helsingistä Nuorgamiin -podcastista Suplassa.

Löydät myös toisen viikon videot tallennettuna Instagramin kohokohtiin.

Maanantai

Jyväskylä – Laukaa (n. 24 km)

Maanantaiaamuna hotellihuoneen luovutus oli todella vaikeaa. Rentouttava viikonloppu Jyväskylässä olisi saanut jatkua. Keho ei ollut palautunut vielä kokonaan ja olisin voinut jatkaa nukkumista viikon putkeen.

Matkalla Laukaaseen pysähdyin Tokmannilla ostamassa itselleni vyölaukun, sillä uudessa rinkassani ei ollut taskuja lantiovyön kohdilla. Laukaassa kävelin kartanon ohi ja törmäsin juttutuulella olevaan hanheen. Eksyin reitiltäni kysyessäni neuvoa paikalliselta ja sain päivälle ylimääräistä kävelyä muutaman kilometrin verran. Saavuin illalla ystäväni luokse, sillä olimme sopineet minun yöpyväni hänen luonaan. Kävelin hänen perheen pihaan yhdeksän maissa, söimme illallista ja keskustelimme yömyöhään.

sokos-hotel-jyväskylä-paviljonki-unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast-24
Yövyin edeltävän viikonlopun Jyväskylän Sokos Hotel Paviljonki sviitissä (*majoitus saatu). Lähteminen maanantaiaamuna oli erityisen vaikeaa – olisin voinut jatkaa nukkumista viikon putkeen.
laukaa-unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast-28
laukaa-unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast-28
laukaa

Tiistai

Vapaapäivä  

Tiistaille oli annettu rankkasadevaroitus. Olimme sopineet ystäväni kanssa, että voin olla päivän heidän luonaan, jos keli näyttää oikein ikävältä. Sadetta tuli aamusta iltaan, joten pidin yhden vapaa- ja varusteiden huoltopäivän. Kävimme ostamassa eväitä ja täydentämässä ensiaputarvikkeitani. Päivä huipentui ihanaan saunailtaan ystäväni mökillä, jonne oli toimitettu hemmottelutuotteita kävelyni kunniaksi. Uimme järvessä sateen ropistessa ja kaiken kaikkiaan ilta oli todella tunnelmallinen.

unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast

Keskiviikko

Laukaa – Tankolammen uimapaikka (n. 23 km)

Keskiviikkona sade jatkui, joten sadevaatteet päällä lähdin jatkamaan matkaani ystäväni pihasta. Reilu tunnin kävelyn jälkeen ystäväni otti minut kiinni pyörällä ja nautimme kahvit Kuusankosken kahvilassa.

Lounaan syöminen ja taukojen pitäminen päivän aikana oli haastavaa sateen takia. Minulla ei ollut kesän aikana rinkassani mukana pään suojaksi viritettävää sadesuojaa (toki teltan alle levitettävästä suojakankaasta sellaisen oli saanut viritettyä, jos olisi osannut), joten lounaan tekeminen kuusen alla vesisateessa oli hieman kurjaa. En myöskään sateen takia malttanut pitää paljoa istuma- ja palautumistaukoja, joten päivän kilometrit edettiin enimmäkseen sisulla.

Kävellessäni kuuntelin usein äänikirjoja tai musiikkia. Tuona päivänä käytin kuulokkeitani hupun suojissa, mutta ne tykkäsivät silti kyttyrää kosteudesta. Kuulokkeet hajosivat, mutta onneksi ihana ystäväni vieraili vielä kerran tuon päivän aikana tuomaan minulle ylimääräiset kuulokkeet kotoaan autolla. Hassua, miten itse kävelet kokonaisen päivän ja toinen voi ottaa sinut autolla kiinni puolessa tunnissa. Joimme yhdessä iltakahvit ja lupasimme treffata vielä ainakin kerran viikon aikana lounaan merkeissä tien päällä.

Illalla saavuin Tankolammen uimapaikalle. Tätä paikkaa olivat kaverini Laukaassa suositelleet yöpymispaikaksi. Uimapaikka on aivan kantatien varressa, joten liikennettä riitti. Hyvä puoli uimapaikassa oli, ettei tarvinnut poiketa reitiltä juuri ollenkaan. Kävellessä koko päivän sitä mielellään välttelee jokaista ylimääräistä kilometriä.

Illalla kiitin mielessäni ystävääni moneen otteeseen – hänen tuomat kuulokkeet antoivat minulle jonkinlaiset yöunet. Tähän mennessä olin tottunut jo erilaisiin metsän ääniin, mutta liikenne valvotti minua melkein koko yön. Laitoin kuulokkeista soimaan jonkinlaisia lasten tuutulauluja, joilla sain vaimennettua liikenteen meteliä ja edes jonkinlaiset yöunet.

unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
kuusankoski
kuusankoski
laukaa
Rakas ystävä ja pelastava enkeli saapui illalla tuomaan iltakahvia ja kuulokkeet.
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast

Torstai

Tankolammen uintipaikka – Silmutjoki (n. 19 km)

Aamulla olin kovin onnellinen uimapaikasta ja kävinkin pulahtamassa järvessä.

Päivän aikana kävelin Konneveden kirkonkylän kautta, jossa kävin pizzalla ja ostamassa rinkkaan muutaman päivän eväät. Illalla majoituksen löytyminen läheltä vettä tuntui yllättävän haastavalta ja jouduinkin palaamaan reitilläni hieman taaksepäin. Suoraan tien vieressä ei ollut järviä haluamallani välillä – joko päivän etappini olisi jäänyt todella vajaaksi tai sitten olisin saanut kävellä aamuyöhön asti. Onneksi löysin sattumalta pienen joen ja kömmin todella risukkoisen metsän läpi pienen pienelle tasaiselle kaistaleelle juuri joen vieressä.

Telttani pystytyksen aikana luontoäiti piti huolen, että sain koota telttani rauhassa. Heti teltan kasaamisen jälkeen alkoi kuitenkin satamaan ja sadetta kesti aamuun asti.

tankolampi-tankolammen uimapaikka
Tankolammen uimapaikka on kaunis, mutta aivan sen kyljessä kulkee kantatie.
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast-66
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcas

Perjantai 

Silmutjoki – Neiturin kanava (n. 16 km)

Aamulla huomasin olevani hieman ahdistunut. Katselin koko loppukesän reittiäni ja ynnäsin, paljonko pystyn suunnilleen kävelemään päivässä ja milloin haluaisin olla perillä Nuorgamissa. Alkuperäinen reitti oli hieman mutkitteleva, sillä halusin nähdä tiettyjä paikkakuntia ja nähtävyyksiä Suomessa. Todellisuus oli käynyt itselleni jo selväksi. Kävellessäni en tulisi koukkaamaan muutaman kilometrin päässä reitiltä olevia nähtävyyksiä, eikä niissä pyörimiselle olisi aikaa saati energiaa. Käveleminen käy kokopäivätyöstä ja kirkonkylien läpi kävellessä pelkkä 700 metriä tieltä poikkeava kotiseutumuseo tuntui monesti liian kaukaiselta. Olin edennyt nyt n. 100 kilometriä viikossa ja reittini olisi liian pitkä, mikäli haluaisin olla elokuun aikana perillä. Soitin ystävälleni aamulla teltasta ja aloimme suunnittelemaan uutta reittiä, joka olisi mahdollisimman lyhyt. Saimme ainakin pari sataa kilometriä pois reittisuunnitelmastani.

Päivän aikana huomasin, että kävelin miltei koko päivän ilman kovia kiputiloja! Toki muutamia hiertymiä ja lihasväsymystä oli edelleen, mutta ensimmäisen viikon aikana kipeytynyt pohje ja vihlova lonkka eivät enää kiusanneet. Päivien jälkeen jalkapohjat olivat aina turvonneet ja varpaat täynnä nestettä, mutta nämä eivät tuntuneet miltään verrattuna ensimmäisten viikkojen särkyihin.  

Illalla saavuin Neiturin kanavalle, jonne päätin jäädä myös yöksi. Kanavalla oli muutamia karavaanareita, hiekkaranta, pukukopit ja tulentekopaikka. Huolsin varusteitani kanavan laavulla ja alkuviikosta ostamani vyölaukku hajosi. Sää oli suotuisa ja uskalsin pestä muutamat vaatteeni nyrkkipyykillä. Seuraavalle päivälle olisi nimittäin luvattu taas sadetta.

unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
Muistan olleeni erityisen kiitollinen tästä pysäkistä, sillä sain viettää taukoa istumalla välillä muualla kuin maassa.
neiturin kanava
neiturin kanava
unwind blogi suomen läpi kävely helsingistä nuorgamiin helena kastikainen vaellus podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
neiturin kanava
Neiturin kanavalla maisemat ovat kohdillaan.
neiturin kanava

Lauantai

Neiturin kanava – Vesanto (n. 24 km)

Lauantaina alkoi satamaan melkein heti liikkeelle lähtöni jälkeen ja sainkin olla koko päivä sadevarusteet päällä. Laukaassa asuva ystäväni tuli nyt aiemmin viikolla sovitulle lounaalle. Hän toi ruuan samasta pizzeriasta Konnevedeltä, jossa olin syönyt pari päivää aiemmin.  Söimme hänen autonsa takakontissa sateelta suojassa.

Illalla toinen ystäväni laittoi viestiä ja kysyi sijaintiani. Hän oli Konnevedellä mökillä n. 40 kilometrin päässä ja tarjosi minulle yöpaikkaa. Oli ihana päästä kuivattelemaan omia varusteita sisätiloihin ja saunomaan. Juttelimme yömyöhään ja sain nukkua fantastiset yöunet hiljaisessa aitassa pehmeässä sängyssä. Ennen yöpuulle ryhtymistä ystäväni antoi minulle korvatulpat! En ollut ajatellut tarvitsevani sellaisia (ja ennen tätä reissua en ole koskaan oikein pitänyt niiden käytöstä), mutta viikolla aiemmin sattuneesta liikenteen mölystä mm. viisastuneena päätin nyt opetella niiden käytön. Korvatulppien käytön opettelemisen ansiosta unen laatuni parani huomattavasti loppukesän aikana! En enää heräillyt jokaiseen rasahdukseen tai viettänyt huonosti nukuttuja öitä, vaikkapa ohi ajavien rekkojen takia.

unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast

Sunnuntai

Vesanto – Jokilahti (n. 15 km)

Söimme aamupalan ystäväni perheen kanssa aamulla, ennen kuin hän palautti minut takaisin reitilleni. Kävelin ensimmäisenä Vesannon keskustan läpi ja söin salaattilounaan kylän keskustan kirkon edessä. Oloni oli hieman haikea. Pohdin, kerkeänkö perille ja samanaikaisesti tunsin pientä väsymystä koko kävelyyn sateisen viikon jäljiltä.

Illalla sopivan majapaikan löytäminen oli taas haastavaa. Kävelin tietä pitkin, jota reunusti synkät korpimetsät. Vain muutama asutus tuli vastaan ja pihojen vahtikoirien haukunta kuului selkeästi metsän läpi. Ensimmäistä kertaa tunsin todella pelkääväni. Minulla oli epämukava tunne, kun tumma metsä reunusti minua ja en nähnyt juuri liikennettä.

Katsoin satelliittikartasta lähimmän järven. Se osoittautui olevan noin parin sadan metrin päästä tieltä jolla kävelin – kartassa näkyi myös pieni polku, joka kulkisi järven rantaan. Polun päässä ei näkynyt kuitenkaan asutusta, joten uskalsin lähteä katsomaan, mitä polun päässä olisi. Laskin rinkkani tien viereen ja lähdin kulkemaan järven suuntaan. Muutaman kymmenen askeleen jälkeen polun vierestä oikealta puolelta kuulin ptruuu-äänen – aivan kuin joku isompi eläin olisi päristellyt huuliaan. En nähnyt kuka kuusikon toisella puolella oli, mutta sen tiedän, että ääni kuului aivan muutamien metrien päästä. Aloin puhumaan matalaan ääneen ja jatkoin matkaani järvelle päin. Polun päässä oli veneenlaskupaikka eikä asutusta, joten uskalsin palata rinkalleni ja pysyttää telttani metsään. Saatuani teltan pystyyn alkoi jälleen satamaan.

unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast
unwind-blogi-suomen-läpi-kävely-helsingistä-nuorgamiin-helena-kastikainen-vaellus-podcast

Kuuntele neljännen viikon kooste kokonaan Unwind ­­– Helsingistä Nuorgamiin -podcastista Suplassa.