Tämän blogiteksti sisältää saatuja tuotteita ja affiliate-linkkejä. Saadut tuotteet tai affiliate-linkit ovat kaikki merkitty *-merkillä.

Montako päivää uskot pärjääväsi ilman suihkua? Kotona arjessa peseydyn suihkussa vähintään kerran päivässä, mutta peseytyminen vaelluksella onkin sitten toinen juttu. Hiustenpesu, kainaloiden raikastaminen ja maantienpölyjen putsaaminen ovat päivittäin mielessä. Ensimmäisen kerran kävin lämpimässä suihkussa vasta vaellukseni kuudentena päivänä kävellessäni Suomen läpi. Hygieniasta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää ilman suihkun alla lotraamistakin ihan oman mielenterveyden kannalta, mutta myös infektioiden ehkäisyn ja immuunipuolustuksesta huolehtimisen näkökulmasta.

Tässä tekstissä käyn läpi muutamia kesän vaelluksellani oppimiani vinkkejä, miten peseytyminen ja hygieniasta huolehtiminen onnistuu vaelluksella helposti. Rinkan paino on pitkällä vaelluksella yksi jatkuvasti mielessä olevista asioista ja näin ollen mitään ylimääräistä ei halua kantaa mukana. Toki olen kuullut tarinoista heistä, jotka kantavat mukanaan vaikka matkasuihkua, mutta tässä blogissa pohditaan, miten valita välttämättömiä hygieniatarvikkeita mukaan vaellukselle ilman ylimääräistä painoa?

Peseytyminen ilman suihkua vaelluksella

Peseytyminen juoksevan suihkun alla vaelluksella on jokapäiväinen haave, etenkin kun olet hikoillut koko päivän helteessä auringon porottaessa. Hygieniasta on kuitenkin huolehdittava ja aina ei ole edes järveä, jossa pulahtaa huuhtomaan pahimmat hiet varpaiden välistä. Tässä muutamat rutiinini päivittäiseen peseytymiseen ja hygieniasta huolehtimiseen vaelluksella.

Aamulla ja illalla toistin päivittäin samat rutiinit: hampaiden pesun, hiusten harjauksen ja kehon putsaamisen kosteuspyyhkeillä (ns. Savett-suihkulla). Tämän lisäksi saatoin sipaista käsidesiä kainaloihin ja varpaanväleihin. Tein myös kaksi kertaa päivässä ensiavun haavoille ja hiertymille: laastareiden vaihdon, haavojen ja hiertymien desinfioinnin. Haavojen puhdistusaine sopii myös hyvin käsidesin sijasta esim. kainaloiden putsaamiseen kosteuspyyhkeiden kavereina.

Hiukset pesin joka kerta tilaisuuden tullen suihkussa, mutta tien päällä pesin tukan pariin otteeseen järvestä pullotetulla vedellä. Kannoin ensimmäisen viikon ajan mukanani myös talkkia. Olin lukenut vaellusblogeista, että naiset saattavat käyttää tätä itsensä raikastamiseen ja mm. kuivashampoon tyylisesti hiuspohjansa freesaamiseen. Huomasin tämän kuitenkin tarpeettomaksi ja turhaksi painoksi rinkassani, joten jätin tämän nopeasti pois kantamuksistani. Hiukseni likaantuisivat hikoilusta joka tapauksessa, joten en kokenut välttämättömäksi kuivashampoon käyttöä. Nopeasti hiuspohja tottuikin, ettei tukkaa pesty joka päivä ja hiukset lakkasivat rasvoittumasta.

Saako järvessä peseytyä?

Myönnän! Joskus kavereiden mökeillä on tullut painettua shampoot päässä järveen, mutta ennen lähtöäni jouduin kysymään Googlelta: ”Saako järvessä peseytyä?” Minulla oli mukana mm. biohajoavaa shampoota, mutta en tiennyt miten nämä liukenevat esimerkiksi vesistöihin. Lyhyt vastaus kysymykseen onkin: järvessä peseytymistä pesuaineiden kanssa ei saa tehdä! Pesuaineet kuluttavat vesistöjä ja etenkin fosfaatteja sisältävät pesuaineet aiheuttavat rehevöitymistä.

Jokamiehen vesiensuojeluohjeiden mukaan järvessä tai meressä ei tule peseytyä tai pestä mitään. Pesuaineet aiheuttavat harmia vedeneläville ja pahimmassa tapauksessa voivat olla eliöille myrkyllisiä. Tämän takia muunkin kosmetiikan ja pesuaineiden käyttöä vesistöissä tulisi välttää esim. meikkejä, deodoranttia ja etenkin kodin puhdistusaineita (esim. tiskiainetta tai matonpesuaineita).

Reissatessani kaupunkien välillä pulahdin järvissä aina tilaisuuden tullen, mutta hoidin peseytymisen vedessä ilman shampoota ja saippua. Huljuttelin siis kainalot samalla, kun uin järvessä. Pari kertaa kesän aikana otin erilliseen vesipulloon järvivettä, jolla saatoin pestä hiukseni. Biohajoava shampoo sai valua pesuveden mukana maahan, kunhan varmistin ensin, ettei pesuvesi osunut lähelle silmillä havaittavia eliöitä (esim. muurahaispesää tmv.) Kaupungeissa ja leirintäalueilla pääsin sitten aina kuuraamaan itseni kunnolla, kun pääsin sisämajoitukseen, suihkuun tai saunaan.

Ympäristönsuojelulaissa (527/2014 155 §) sanotaan: ”Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.” Erilaisilla mökkeilijöiden, veneilijöiden ja retkeilijöidenkin nettisivuilla annetaan myönnytys siihen, että pieni määrä käyttövettä voidaan kaataa maahan, mikäli siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton sivuilla sanotaan esimerkiksi seuraavaa: ”Mikäli jätevesien määrä on vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, ei jätevesiä tarvitse puhdistaa. Vesistöön pieniäkään jätevesimääriä ei saa johtaa, vaan ne johdetaan hallitusti maaperään.”

Valitessasi pesuaineita reissullesi, suosi biohajoavia pesuaineita (shampoot, saippuat, tiskiaineet jne.). Biohajoavat aineet ovat parempi valinta kuin synteettiset, sillä biohajoava tarkoittaa, että tuote hajoaa ajan kanssa ympäristössä. Jotkin biohajoavat tuotteet tarvitsevat hajoamiseensa maaperän bakteereja, eli tämän vuoksi biohajoavien tuotteiden käyttöä suoraan vesistöissä ei voi perustella.

Itse käytin vaelluksellani *Famo Haituva palashampoosta leikattua pientä palaa. Palashampoota käyttäessä hiukset kastellaan ensin vedellä, jonka jälkeen shampoopalaa hierotaan päänahkaan. Famon palashampoo on luonnollinen, ympäristöystävällinen ja biologisesti hajoava. Kun shampoo on palan muodossa, ei rinkassa tule kannettua ylimääräistä vettä. Famon shampoopalan kaverina en tarvinnut hoitoainetta kertaakaan kesän aikana, sillä hiukseni eivät takkuuntunut tämän kanssa. Shampoopala oli rinkassani yksi harvoista luksustuotteista, jota ilman olisin varmasti pärjännyt. Mukanani kantamani pala oli kuitenkin niin pieni ja riittoisa, etten raaskinut luopua siitä.

Lue lisää pesuvesien käsittelystä:

peseytyminen vaelluksella
Kesällä järvessä tuli pulahdettua säällä kuin säällä. Kylmin ilmanlämpötila pulahduksen aikana oli jossain 12 asteen tienoilla ja vettä satoi taivaalta. Onneksi järvivesi oli lämpimämpää vielä helteiden jäljiltä!

Mitä rinkassa tulisi olla aina mukana?

Huomasin jo ensimmäisten päivien aikana vaelluksellani, mitä tarvitsisin jatkuvasti rinkassani hygieniarutiineihini. Peseytyminen vaelluksella onnistui helpoiten esim. käsidesin ja kosteuspyyhkeiden avulla, joten varmistin näitä olevan aina rinkassani. Näistä oli helppo tehdä puhelimen muistiinpanoihin tarkastuslista ja aina ohittaessani kaupan varmistin, että minulla olisi seuraavia välineitä/tuotteita vähintäänkin seuraavalle parille päivälle tai siihen asti kun ohittaisin taas kaupan:

  1. Kosteuspyyhkeitä
  2. Hammasharja ja hammastahna (Käytin vaelluksellani *EcoDentan Black Whitening hammastahnaa)
  3. Käsidesiä (Pakkasin lähdössä mukaani *You & Oil käsidesiä pieneen matkapulloon joka oli hyvin riittoisaa. Tämän loputtua ostin kerran myös tavallista käsidesiä ruokakaupasta)
  4. WC-paperia
  5. Laastareita, sidetarvikkeita ja haavanpuhdistusainetta ensiapupussissa
  6. Kuukautissuojia
  7. Palasaippua ja palashampoota (Käytin koko reissuni ajan *Famo Haituva shampoopalaa ja *Emma Noel Marseille-saippuaa)
  8. Haavavoidetta (Abilar-pihkasalvaa, jonka vaihdoin myöhemmin *Skin Serumiin)

Miten karsia ylimääräistä painoa hygieniatarvikkeista?

Itselläni oli Suomen läpi kävelyllä mukana 60 litrainen rinkka, johon ei perusvarustuksen (teltta, makuupussi, vaatteet, ruuat yms.) lisäksi mahtunut kovin montaa ylimääräistä purkkia ja putelia. Lisäksi jokainen gramma on kannettava mukana, joten kovin runsaasti ei ylimääräistä materiaa halua selässään pitää.

Säästääkseni painoa, kannoin kosteuspyyhepakkauksista aina pienintä kokoa mukanani, jotka sisälsivät noin 10 -20 kosteuspyyhettä riippuen valmistajasta. Jos pienet pakkaukset kosteuspyyhkeistä olivat loppu, saatoin ostaa kaupan kosmetiikkahyllystä tilalle meikinpuhdistusliinoja. Kaupoissa kosteuspyyhkeitä myydään eri nimillä lastentarvikkeissa (nimellä vauvan puhdistuspyyhkeet), wc-paperihyllyssä (intiimipyyhe) tai kosmetiikkahyllyssä (kosteuspyyhe, meikinpuhdistusliina tmv.) – kokeilin kaikkia näitä erilaisia tuotteita kesän aikana ja kaikki ajoivat hyvin asiansa esim. kainaloiden ja naaman puhdistuksessa.

Kosmetiikassa kannattaa suosia suosia pieniä näytepakkauksia. Kannoin aluksi kahta näytepakkausta esim. lempihammastahnastani *Ecodenta Black Whitening – nämä olivat yllättävän riittoisia, vaikka pesin hampaani kaksi kertaa päivässä ihan normaalisti. Lopulta näiden kahden tuubin loputtua löysin lisää näytepakkauksia apteekeista ja reissuni loppupäässä ostin kaupasta pienimmän mahdollisen tuubin tavallista hammastahnaa ruokakaupasta. Haavoihin käytin aluksi apteekista ostamaani pihkasalvavoiteen pienintä tuubikokoa, mutta tämä ei tuntunut kovin tehokkaalta ja jätinkin tämän ylimääräisenä painona pois nopeasti rinkastani. Vaihdoin tähän tilalle arjessani käyttämään hyalyronihappoa sisältävään *Skin Serum-älyseerumiin, jonka tehon mm. pieniin auringonpolttamiin todistin viime kesänä palaessani meidän lähiuimarannallamme. Normaalisti käytän tätä tuotetta arjessa ihan sen alkuperäiseen tarkoitukseen, eli kasvoihin, mutta sain kaveriltani Keski-Suomessa hänen kaapissaan olevan näytepakkauksen mukaan ja tämä toimikin hyvänä voiteena hiertymiin, rakkoihin, haavoihin ja auringonpolttamiin.

Reissatessa ei kannata kantaa ylimääräistä painoa, joka syntyy helposti tuotteissa olevista nesteistä. Shampoo kannattaa esimerkiksi vaihtaa palashampooseen ja nestemäiset pesuaineet palasaippuaan. Kannattaa myös suosia monikäyttöisiä tuotteita – esim. palasaippualla voi tarvittaessa pestä hiukset ja jättää palashampoon kokonaan pois rinkasta. Käsidesiäkään ei välttämättä tarvitse kantaa mukana, jos kantaa ensiapulaukussa haavojen puhdistussuihketta, joka ajaa tarvittaessa saman asian kuin käsidesi.

peseytyminen vaelluksella
Kannoin vaelluksellani *Famo Haituva palashampoosta leikattua pientä palaa (kuvassa valkoinen pieni pala oikealla) ja *Emma Noel Marseille-saippua (vasemmalla), jota käytin vaatteiden sekä vartalon pesuun.

Kannattaako deodoranttia kantaa mukana vaelluksella?

Arjessa en voisi kuvitellakaan selviytyväni ilman deodoranttia. Vaelluksella ajattelin kuitenkin haisevani joka tapauksessa karsealle, joten deodorantti olisi tällöin vain ylimääräistä painoa. Selvisin hyvin ilman deodoranttia yli kaksi kuukautta, mutta ymmärrän joidenkin haluavan kantaa tällaista luksustuotetta oman mielenrauhansa takia mukana. Huomasin kuitenkin, että ilman deodoranttia selviää eikä oma tuoksukaan käy vastenmieliseksi, kun juo riittävästi nestettä ja putsaa itsensä aamuin illoin. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota vaatteiden materiaalivalintoihin, joilla voi yllättävän paljon vaikuttaa tuoksuihin, jotka itsestä lähtee. Esimerkiksi teknisestä materiaalista valmistetut paidat haisevat yleensä herkemmin kainaloiden kohdalta, kuin luonnonmateriaalista valmistetut.

Miten ehkäiset hajuja oikeilla vaatevalinnoilla?

En käyttänyt vaelluksellani deodoranttia, vaikka hiki kyllä haisee ihan samalla lailla vaeltaessa kuin kotonakin, heh. Todistin kuitenkin, etten haissut muiden seurassa – kyselin tätä nimittäin kaikilta tutuilta, jotka sattuivat poikkeamaan luonani tien päällä. En haissut muiden mielestä, koska vaatteeni eivät haisseet!

Käytin koko reissussani vaelluspäivinä yhtä ja samaa *Lundhagsin miesten merinovillaista t-paitaa, jota pesin hyvin harvoin (paitaa en pessyt kertaakaan käsin vaan ainoastaan satunnaisesti pyykinpesukoneella). Paitani oli merinovillasta valmistettu ja materiaalina merinovilla siirtää kosteutta pois iholta ja kuivuu nopeasti. Merino on luonnostaan antibakteerinen ja hengittää hyvin. Tämä paita ei siis ala haisemaan hikoillessa! Tuuletin paitaa joka päivä teltan katolla tai pyykkinarulla säiden salliessa, mutta materiaali yllätti minut täysin. Lopputuloksena pari kuukautta sama paita päällä, karseat hikiläikät rinkan hihnojen kohdalla selässä (jotka nimesin muotonsa vuoksi enkelinsiiviksi), mutta edelleenkään paita ei haise. Taukopäiville minulla oli mukana yksi vanha tekninen treenipaitani (pitkähihainen) joka alkoi taas muutaman tunnin pidon jälkeen löyhkäämään kainaloista.

Sukkina käytin taas Sukkamestareiden valikoimasta *juoksusukkaa, joiden materiaali sisälsi 60 % polypropyleeniä, 37 % polyamidi-Quick-Dryta ja 3 % lycraa. Polypropyleeni on esimerkiksi kevyt ja kosteutta imemätön kuitu. Tämä materiaali kuivui siis helposti myös kosteilla keleillä telttani sisällä ja näin sain aina aamuisin laitettua kuivat sukat jalkaan. Sukka ei myöskään vastoin odotuksiani haissut pahemmin. Ajattelin, että keinokuitu rupeaisi jossain kohtaa löyhkäämään, mutta pestessäni sukkia säännöllisesti saippualla ja nyrkkipyykillä, ei lemu käynyt missään kohtaa vastenmieliseksi. Ehkä syy johtuu kosteutta imemättömästä kuidusta? Monet vaeltajat tykkäävät käyttää merinovillaa kuitenkin päästä varpaisiin ja itselläni oli myös mukana yhdet pitkävartiset *merinovillasekoitesukat – käytin näitä kuitenkin ainoastaan yösukkina ja näitä minun ei tarvinnut pestä kertaakaan kesän aikana vaan pelkkä tuuletus riitti.

Oikeilla materiaalivalinnoilla voi siis vaikuttaa paljonkin omiin tuoksuihinsa ja yleiseen fiilikseen.

peseytyminen vaelluksella vaatteiden huoltaminen
Kannoin mukana narua, jolla sain viritettyä pyykkinarun vaatteiden tuuletusta varten puiden väliin. Samasta narusta askartelin myöhemmin myös juomapullolleni kantolenkin vanhan lenkin hajotessa.

Miten pestä vaatteita vaelluksella?

Oleellista hyvässä hygieniassa on peseytymisrutiinien lisäksi myös omien vaatteiden kunto ja puhtaus. Vaatteita ei toki tarvitse olla joka päivä pesemässä vaelluksella, mutta vaatteista huolehtiminen lisää niiden käyttöikää. On myös sanomattakin selvää, että hajuttomana on mukavampi olla omassa seurassa.

Itse tuuletin vaatteitani pyykkinarulla aina sään salliessa ja pesin niitä mahdollisuuden tullen pesukoneella ystävien luona tai majoituspalveluissa. Välillä valitsinkin mieluummin leirintäalueen majoitukseksi hotellin sijasta, sillä leirintäalueella pääsee varmemmin pyöräyttämään koneellisen pyykkiä.

Yövyin kuitenkin sisämajoituksissa satunnaisesti ja välillä saatoinkin olla pesemättä pyykkiä koneella jopa pari viikkoa – tällöin jouduin pesemään vaatteitani käsin järvestä otetulla vedellä. Tätä varten kannoin mukanani jo vuosia kotonakin varatalonpesuun käyttämääni *Marseille-saippuaa, jolla voi tarpeen tullen pestä itsensä lisäksi vaikka koko kodin lattiasta kattoon. Järvivesi ja saippua yhdistelmä toimi yllättävän hyvin ja sain käden käänteessä itselleni taas parin puhtaita sukkia ja alushousuja tarvittaessa.

Marseille-saippuat ovat legendaarisia, sillä ne ovat tunnettuja niiden monikäyttöisyydestä, ympäristöystävällisyydestä ja hypoallergeenisuudesta. Aidot Marseille-saippuat hajoavat luonnossa eivätkä sisällä väriaineita, hajusteita taikka parabeeneja. Saippuat valmistetaan kasviöljyistä (pääaineena joko kookos- tai oliiviöljy), ovat erittäin riittoisia eikä aitoja Marseille-saippuoita testata eläinkokein. Ikävä kyllä jotkut valmistajat käyttävät Marseille-nimitystä tuotteestaan, vaikka tosiasiassa tuote ei ole lähellekään sitä mitä pitäisi. Parhaiten varmistat rahoillesi vastinetta ostamalla Marseille-saippuan esim. luonnonkosmetiikkaan keskittyvistä kaupoista ja tsekkaat tuotteesta vähintäänkin sen öljypitoisuuden (min. 68 %).

Itselläni oli käytössä vaelluksellani *Emma Noel Marseille-saippua – käytin tätä samaa saippuaa vaatteiden sekä vartalon pesuun. Parasta saippuassa oli, että en kokenut tarvitsevani deodoranttia tätä käytettyäni (tiedättekö, kun jotkin hotellin nestemäiset saippuat jättävät esim. vähän tunkkaisen olon) ja saippua puhdisti tahroja vaatteista viileällä järvivedelläkin. Huom! Ystäväni oli ostanut samaa saippuaa ja huomautti sen tuoksusta – koska tuote on hajusteeton, mutta oliiviöljypohjainen, tuoksuu se hyvin maanläheiselle. Itse olen tähän jo tottunut, mutta huomautuksena heille, jotka ovat tottuneet joko täysin hajuttomiin tuotteisiin tai sitten voimakkaasti kukkaisille tuoksuviin.

Yhteenvetona peseytyminen ja hygieniasta huolehtiminen vaelluksella

Suunnittele rinkan sisältö tarkkaan, jotta saat putsattua itsesi ja vaatteesi päivittäin. Älä peseydy suoraan vesistöissä. Suosi biohajoavia pesuaineita, jotka hajoavat ympäristössä. Suosi mahdollisimman monikäyttöisiä tuotteita ja etsi pieniä pakkauksia. Älä myös kanna turhaa nestettä mukanasi, jos voit hankkia vastaavan tuotteet ilman vettä – esim. shampoo kannattaa vaihtaa palashampooseen. Hyvillä materiaalivalinnoilla vaatteissa edesautat myös omaa raikasta oloasi.